Zorbas että on ollut vähän hiljaista, vähän kiirettä on pitännä. Havainto: sivistys on levinnyt myös Itävaltaan. Tästä merkkinä toissa viikonloppuna Linzissä oli Neckbreaker's Ball -metallikeikka, jossa soitti kuusi bändiä. Markun kanssa vähän arvuuteltiin, että pitäisikö lähteä, sillä takaisintulo julkisilla yöllä on vähän vaikeaa. Päätettiin sitten lyhyellä varoitusajalla, että syteen tai saveen, lähetään joka tapauksessa. Mentiin bussilla Linziin ja käveltiin pari kilometriä keikkapaikalla Posthofiin. Kyseessä on paikallinen Teatria: keskustan ulkopuolella, missä on jonkin verran teollisuushalleja ja vastaavaa, oleva rakennus, missä on kylläkin Oulun esikuvaansa monipuolisempaa ohjelmaa. Lippuja sai onneksi vielä ovelta, vaikka siitä olikin vähän epävarmuutta. Keikan kaksi viimeistä bändiä, ruotsalainen Dark Tranquillity ja sveitsiläinen Eluveitie, olivat päämotivaattorina, mutta täytyihän sitä vetää myös kotiin päin ja katsoa ensimmäisenä soittanut suomalainen Omnium Gatherum. Omniumin olen sattumalta pari kerta nähnyt aikaisemminkin. Aika geneeristä melodeathia, pari ihan kivan kuuloista biisiä. Tätä seurasivat Gurd, Mercenary ja Varg. Gurd Sveitsistä oli ihan hyvää Pantera-meininkiä, mielellään kuunteli. Tanskalainen Mercenary on ollut joskus Tuskassa, mutta ei tullut silloin nähtyä. Livenä hyvän kuuloista, kotona kuunneltuna ihan jees. Varg yllätti positiivisesti. Black metal varmaan pääasiallinen genre, mutta folkistakin taisi olla vaikutteita. Saksalaisten suosio tuli yllätyksenä kun en itse ollut ko. pumpusta aikaisemmin edes kuullut. Kultainen sääntö: jos bändi kuulostaa vielä keikkaa seuraavana päivänä hyvältä studioversiota kuunnellessa, siihen kannattaa tutustua. Tämä kuullosti.
Sitten pääasiaan. Eluveitietä en ole aikaisemmin nähnyt livenä, mutta sen verran kuunnellut, että tiesin hemmetin kovan bändin olevan kyseessä. Sveitsiläistä folk-metallia, jossa on käytetty myös vähän eksoottisempia soittimia kuten kampiliiraa. Vaikutti, että paikallisten mielestä tämä oli illan pääesiintyjä, ainakin siihen malliin yleisö oli mukana. Hyvän keikan vetivät, tätä kyllä kuuntelee keikalla tai kotona. Tsekkaa, jos et usko:

No joo, folk-metalli on ilmeisesti aika kova sana Keski-Euroopassa. Useampi suomalainenkin bändi, kuten Korpiklaani ja Finntroll, ovat kuulemma täällä päin kiertäneet. Ruotsalainen Dark Tranquillity lopetti illan. Kerran Tavastialla olen bändin nähnyt. Vakuutti silloin ja vakuutti nyt. Ehkä paras Göteborg-metallibändi ja sijoittuu muidenkin joukossa korkealle.
Illan hiljetessä lähdettiin kävelemään keskustan suuntaan. Tilannehan oli siis se, että jos viimeiseen bussiin olisi halunnut ehtiä, olisi pitänyt lähteä kesken Eluveitien ja kokonaan ennen Dark Tranquillitya. Eiii välttämättä. No, odottamiseen oli varauduttu ja sitä oli luvassa. Tajuttiin vielä yöllä, että kelloja siirrettin talviaikaan, joten sai vielä tunnin venailla. Aamulla sitten junalla Pregarteniin, josta parin kilometrin kävely kotiin. Väsytti kyllä, mutta ilta meni kyllä nappiin ja tuli tutustuttua Linziinkin aika hyvin, sen verran tuli samoja katuja tallattua minuutteja laskiessa.

Mitäs muuta, ollaan geokätköilty. Yksi kätkö löytyi todella jyrkän rinteen kivenkolosta ja sen löytämisen jälkeen kyllä tunsi saavuttaneensa jotain. Ensimmäinen löytymättömyyskin sattui, kun kahteen otteeseen tongittiin yhden bussipysäkin ympäristöä, mutta ei havaintoa kätköstä.

Nyt on saanut pakertaa koulutehtävien parissa tosissaan. Parallelsin tehtävän parissa meinasi masentua tosissaan, mutta sen sai maanantaiksi alta pois. Digital Imagingin tehtävätkään eivät tällä kertaa olleet mitään läpihuutojuttuja. Usability-kurssille piti tehdä jollain kuvankäsittelyohjelmalla pari nettisivukonseptia. Itsellä ei tuo Photoshop varsinaisesti hallussa ole, mutta yllättävän hyvin sai jotain tehtyä kumminkin. Nyt helpottaa tehtävien osalta hetkeksi.