Kell' onni on...

Hiljaiselta viikolta tuntuu. Tänään on jokin kansallinen vapaapäivä, joten tämä viikko on rankasti kolmepäiväinen. Ensi viikolla puolestaan olisi brutaalit kaksi päivää koulutyötä. Viiden päivän viikonloppu on tulossa, joten nyt olisi hyvä mahdollisuus käydä jossain kauempanakin. Ei olla lyöty vielä lukkoon mitään, mutta katsotaan.

Kipinä tähän postaukseen tuli tämän päivän liikunnan iloista. Jari harrastaa geokätköilyä ja sanoi että lähellä olisi pari paikkaa missä pitäisi olla jotain. Kysyi sitten mukaan Markkua ja minua. Eipä tuota ole tullut kokeiltua, joten miksei. Geokätköilyn idea siis on seuraava: joku piilottaa johonkin julkiseen paikkaan jonkin vedenpitävän rasian, jossa on lokikirja ja mahdollisesti joitain esineitä. Tämän jälkeen kätkö päivitetään nettiin ja kätkön tiedoista löytyy koordinaatit, yleinen vaikeustaso, maaston vaikeus ja mahdollisesti jokin vihje. Sitten kuka vain voi hakea netistä tiedot kätköistä tietyltä alueelta ja lähteä etsimään. Useimmiten ilmeisesti käytetään (kuten Jarikin) GPS-laitetta, joka näyttää suunnan ja etäisyyden kohteeseen, mutta voi toki käyttää old school -tyyliin karttaa ja kompassiakin. GPS:n avulla suunnistaminen saattaa kuulostaa helpolta, mutta kätkön tarkemman sijainnin selvittäminen paikan päällä voikin olla haastavaa.

Pienessä sateessa lähdettiin sitten kätköilemään.

Ensimmäinen oli lähellä ja melko helppo. Koulun alueella olevasta puun rungosta löytyi rasia, johon Jari kuittasi kätkemissivun nimimerkkinsä. Seuraavan piti olla n. kilometrin päässä olevan Billa-kaupan lähellä. Sinne käveltiin ja löytyihän se ontosta liikennemerkkitolpasta. Kätkön saadakseen piti vielä irrottaa tolpan rungossa oleva tulppa, jotta piilo paljastui. Aloittelijana ei tullut mieleenkään, mutta onneksi Jari seurasi kätkijän ajatuksenjuoksua ja sai jälleen uuden merkinnän. Lähistöllä piti olla vielä kaksi, joista haettiin toinen. Tätä sai vähän etsiä, kun välissä oli junarataa ja jokea, mutta etsiminen palkittiin.

Reissulla sai vähän uutta näkökulmaa Hagenbergiinkin (tai kaksi viimeistä kätköä olivat oikeastaan Hagenbergin ulkopuolella, pieni paikka nääs): ilma oli syksyinen, pimeää ja vettä tihutti. Mukavaa näinkin, paikat näyttävät pimeässä eri tavalla hienolta.

Geokätköily vakuutti kyllä harrastuksena. Kätköjä on melkein joka paikassa ja näin saa ulkoiluun tavoitteita. En itse lenkkeilystä niin innostu, jos ei uudessa paikassa pääse liikkumaan, mutta näin näin saisi tuttuihinkin paikkoihin uutta mielenkiintoa. Saa nähdä aloittaisiko itsekin ensi kesänä.

Ekskursio

Ensimmäinen reissu tuli tehtyä. Toissa sunnuntaina lähdettiin bussilla klo 8 koululta kohti Hallstattia. Matka suuntautui Salzkammergutiin, joka on suosittua matkailualuetta kauniiden maisemien vuoksi sekä myös Unescon maailmanperintökohde. Matka kesti bussilla noin kaksi ja puoli tuntia suuntaansa. Ensin mentiin Hallstattin kaupunkiin, joka on idyllinen pikkukylä järven rannalla. Kylässä kierreltiin jonkin aikaa kunnes mentiin omaperäiseen rakennukseen.

Talossa oli satoja pääkalloja, joissa oli kirjoitettu omistajan nimi sekä kuolinvuosi. Lisäksi hyllyjen alla oli aimo kasat muita luita. Ehkä on paikallaan avata hieman taustoja. Kylässä oli loppunut hautausmaalta tila. Ratkaisu: haudat auki, valkaistaan kallot ja laitetaan näytille. Kaikki eivät välttämättä innostu tällaisesta nähtävyydestä, mutta itse pidin sitä mielenkiintoisena. Pääkallot oli lisäksi koristeltu erilaisilla maalauksilla, joilla oli omat merkityksensä. Pappien kallot oli laitettu paraatipaikalle jalustalle. Pääkalloluolan jälkeen tavoitteena oli lounas ravintolassa. Uhriksi valikoitui tällä kertaa perinteinen Wienerschnitzel, nom nom.

Ei tässä kylässä varmaan hirveästi tapahdu, mutta suunnittelin jo valmistumisen jälkeen vuokraavani ohessa näkyvän talon ja naputtelevani siellä koodia etänä jollekin firmalle.

Seuraavaksi lampsittiin takaisin bussiin ja lyhyt ajelu Dachsteinin vuoristoalueelle Alpeille. Alkuperäisenä tarkoituksena oli mennä lähellä olevalle suolakaivokselle, mutta sen sijaan suuntasimmekin jääluolaan. Nyt voi vetää köysiradan yli listasta "Ajoneuvot, joilla en ole matkustanut". Ensin ko. kapineella noustiin ylös vuorenrinnettä tasaisemmalle alueelle, josta käveltiin ylös luolaan vuoren sisään.

Reitti luolassa oli ehkä n. kilometrin pituinen. Vaikea sanoa mitä jääluolalta odotti, kun ei joka päivä käy. Ehkä odotukset olivat vähän...monumentaalisemmat, mutta kyllähän tuo vaikutti noinkin. Noin ison luolan muodostuminen on kestänyt kuitenkin jonkin aikaa ja sitten kun miettii niitä jäämassoja ja kiveä pään päällä. Schön. Luolalle mentäessä tuli perinteinen ongelma: "Hemmetti kun siistit maisemat! *foto foto, nousee jonkin verran ylöspäin* Hemmetti kun siistit maisemat!" Toista n kertaa (n = mutkien määrä vuoripolulla, joissa vilkaisee taaksepäin).

Luulin että tämän jälkeen lähdetään kotia kohti, mutta ei sentään. Mentiin takaisin köysiratapysäkille, johon ensin noustiin ja uudelle radalle ja uusiin ulottuvuuksiin. Tie oli auki taivasta myöten. Suuntana oli 5fingers eli "viisi sormea" joka on näköalapaikka 2100 metrissä. Ylhäällä näkyi ihmisiä patikoimassa ja joillakin taisi suksiakin olla mukana. Käveltiin ehkä vajaa kilometri sormille ja matkalla oli kyllä vaikuttunut fiilis.

Onhan tätä kuvissa ja elokuvissa nähnyt, mutta kun ei itse ole vuoristossa tullut käytyä, niin hiljaiseksi veti. Jonkin aikaa vietettiin näköalapaikalla ja lähdettiin sitten takaisin kahdet köysiradat alas ja bussille. Jotkut yritykset ilmeisesti sponssasi meidän reissua, jonka jälkeen maksettavaa kertyi kymppi per nenä. Takaisin oltiin joskus kahdeksan maissa illalla.

Hieno reissu ja hyvä, että järjestettiin. Sää suosi; aurinko paistoi koko reissun, vaikka aamupäivästä olikin vähän viileää. Mukaan suositeltiin otettavaksi lämmintä vaatetta luolaa varten, vaikka ei se ihan niin kylmä ollut mitä varoiteltiin. Muitakin reissuja pitäisi olla tulossa jossain vaiheessa, niitä odotellessa. Viime viikko oli aika normi viikko, kirjoittelen siitä kohta jos tulee jotain mieleen.

Kuvaus kursseista

Kuten uhkasin, aion nyt kirjoittaa kuvauksen kaikista kursseista mitä täällä on menossa. Tästä vois siis tulla jonkinlainen kuva siitä, mitä täällä opiskellaan. Paria kurssia lukuun ottamatta kaikki kuuluvat mediatekniikan linjaan eli vähän eri alaa mitä itse opiskelen. Marraskuussa tosiaan tulee vielä yksi C++-kurssi, josta myöhemmin sitten tarkemmin.

Digital Imaging (ti & ke)

Kurssi käsittelee digitaalisten kuvien prosessointia. Tässä ei siis käsitellä kuvia vaan enemmänkin on puhetta mm. kuvien histogrammeista ja tekniikasta, jota kuvankäsittelyohjelmien ominaisuuksissa kuten kontrastinsäätämisessä käytetään. Tiistaina on teoriatunnit ja keskiviikkona labraharjoitukset. Opettaja on fiksun oloinen kaveri, joka on kirjoittanut sen tiiliskiven jota kurssilla käytetään eli tuntuis hallitsevan homman. Kirjan sai lainattua kirjastosta, mutta se on enemmänkin tukimateriaalia eli ei pahemmin ole vielä tarvinnut. Kurssi on ehkä vähän sellaista "kiva tietää" -osastoa, kun ei kuvien tekniikka ole niin kiinnostanut. On tuolla kumminkin mielenkiintoistakin asiaa ja käytetyn kuvaohjelman lisäosia koodataan Javalla eli saa siihenkin harjoitusta.

Media Studies (English 1) (ti)

Kurssilla puhutaan englanniksi median eri aloista, kuten internetistä, leffoista, tv-sarjoista jne. Luulin ensin, että tämä on jonkinlainen median teoriakurssi, mitä se tavallaan onkin, mutta oikeastaan tämä on englannin kurssi. On kai tuota englantia tullut luettua aiemminkin, mutta eipä siitä ikinä haittaakaan ole ja aihe on kuitenkin mielenkiintoinen. Opettaja puhuu hyvää englantia, joka ei sinänsä ole ihme, koska on alunperin amerikkalainen. Hauska tyyppi, joka heitti vähän joka vaiheessa läppää, joka vielä nauratti eikä ollut vaivaannuttavaa. Tuntu mielenkiintoiselta kurssilta

Web Applications (to)

Kurssi, jolla opetellaan Drupal-järjestelmää ja mahdollisesti jotain muitakin nettijuttuja. Drupalilla pystyy rakentamaan nettisivustoja ja lisäämään niihin erilaisia moduuleita helposti ja ohjelmoimaan uusia. Eka tuntien jälkeen vähän epäilytti, kun oletuksena oli ilmeisesti että kaikki hallitsevat HTML:n ja PHP:n ja itellä on hallussa lähinnä perusteet. Parina päivänä oon pitänyt netistä itselleni pikakurssia HTML:stä ja seuraavaksi CSS:stä. Selvitetään vielä että HTML:llä siis tehdään nettisivuja, CSS-tiedostoilla pystyy tekemään niille kätevästi erilaisia tyylimäärittelyjä ja PHP:llä pystyy antamaan palvelimelle erilaisia suoritettavia skriptejä. Ekan harjotuksen palautuksen jälkeen tuntuu kuitenkin että eiköhän tuo mene. Näyttäis tosiaan pakko olevan paras motivaattori opetella uusia asioita. Joissakin työpaikoissa olen nähnyt etsittävän Drupalin osaavaa tyyppiä, niin olishan tuo kiva oppia. Opettaja on ihan ok.

Usability/Interaktionsdesign (to)

Kurssi käsittelee tuotteiden käytettävyyttä ja käyttöliittymäsuunnittelua. Ihan mielenkiintoinen aihe ja tästä voisi olla hyötyä tulevaisuudessa. Tähän kurssiin tosin olikin piilotettu yllätys. Eka tunnilla odoteltiin tunnin alkua, kunnes opettaja alkaa puhua saksaa ja näyttää kalvoja, jotka ovat saksaksi. Vähän aikaa katsotaan äimänä, kunnes viittaan. "Mitenkäs kun tämän kurssin piti olla englanniksi, mutta se on ilmeisesti saksaksi?" "Puhutaan tunnin jälkeen" virkkoi opettaja ja jatkoi saksaksi tunnin. Tunnin jälkeen pahoitteli ettei tiennyt vaihto-oppilaita olevan tulossa ja luentokalvot on saksaksi. Labraharjoitukset pitäis olla kumminkin englanniksikin ja kuulemma viime vuonnakin joku hyväuskoinen oli saman kurssin käynyt, joten eiköhän tuo mene. Vähän erikoiselta tuntuu, jos opintosuunnitelmassa kurssi on englanniksi, mutta ei kumminkaan materiaaleja ole kuin saksaksi eikä sitten kuitenkaan suullisesti voinut opettaa englanniksi. No joo, opettaja kyllä pahoitteli kovasti ja kysyi useampaan otteeseen onko tämä nyt ihan ok, joten eipä tässä mitään. Katellaan miten kurssi menee.

Parallel and Distributed Software Systems (to)

Suomeksi nimi on "Rinnakkaiset ja hajautetut ohjelmistojärjestelmät". Kurssin aiheena on miten ottaa hyötykäyttöön useampiytimiset prosessorit. Neliydinprosessorin teho menee aika lailla hukkaan, jos yksi ydin hoitaa tekstinkäsittelyohjelmaa ja yksi nettiselainta jne. Yksittäisten ohjelmien kuormaa pitäisi siis pystyä jakamaan useammalle ytimelle, jotta saataisiin mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä laskentateho. Tässä on kuitenkin eräitä käytännön ongelmia. Tämä on ainoa kussi, joka on suoraan omaa alaa eli ohjelmistotekniikkaa. Mielenkiintoinen aihe ja tästä voisi olla oikeasti hyötyä. Labroissa käytetään ilmeisesti C#- ja .Net -ohjelmointia, joista ei niinkään ole kokemusta, mutta katsellaan.

German for Beginners (to)

No niin, saksan alkeiskurssi. Vähän tuntuu, että tätä helpompia opintopisteitä ei tule. Syitä tänne menemiselle oli kolme:
1) Kuulee saksaa ja pääsee käyttämään sitä eli harjoitusta kuitenkin.
2) Täällä on pelkästään vaihtareita, joita on ihan hauska nähdä, kun ei noita yhteisiä kursseja niin paljon ole.
3)Neljä(4) opintopistettä. Jos noita muita kursseja tyrii, niin ei tarvi välttämättä Erasmus-rahoja maksella takaisin.
Täällä tulee siis torstai-illat vietettyä.

Shader Programming (pe)

No huhhuh. Ensimmäisten tuntien jälkeen päällimmäisenä oli epäusko, kun tuntui että ei tajunnut juuri mitään. Kurssin sisältönä on shaderien ohjelmoiminen. Shader-käsite on itsellekin vielä aavistuksen hämärä, mutta pääpiirteissään kyse on siitä, että ensin on esim. 3D-malli jostakin objektista, sitten siihen laitetaan shaderissa päälle tekstuuri eli pinnoite ja lisätään valaistus. Kaikenlaista muutakin siinä kai voi tehdä, mutta tuo on toistaiseksi jäänyt mieleen. Muilla on ilmeisesti erilaisia grafiikkakursseja ollut aihepiiristä, joten niillä on pieni etulyöntiasema. Toisen viikon tunnit meni paremmin, kun luennoitsija oli eri ja selitti asioita paremmin. Paha sanoa tuleeko tästä kurssista mitään, mutta en ole vielä ainakaan luovuttanut.

Generative Gestaltung (Generative Design) (pe)

Tämä kurssi tuli aika puskista. Kurssi olisi periaatteessa saksaksi, mutta opettaja oli laittanut kaikille sähköpostia englanniksi ekan kerran jälkeen (jossa ei siis oltu). Kysyttiin sitten millä kielellä tuo kurssi on ja vastasi että englanniksi, sillä kurssilla on yksi georgialainen. Kurssin sisältönä on erilaiset visualisoinnit esimerkiksi musiikille tai datalle. Vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta ja tästä vois olla hyötyä erilaisissa asioissa. Kaiken lisäksi opettaja on Coolein. Tyyppi. Ikinä. Vaikea kuvailla, jos ei ole nähnyt, mutta aasialaistaustaisen näköinen aika nuori kaveri, joka heittää tuosta vaan hemmetin siistejä visualisointeja näytölle. Todella vakuuttavaa.

Siinäpä niitä olis. Täytyy katella, jos tulee vielä jotain mieleen ja lisäillä.

---

Pistän vielä loppuun videon, joka on kuvattu täällä koululla. Kyseessä on ns. lipdub-video eli taustalla soi biisi ja yhdellä otolla on kuvattu video, jossa kierretään koulussa, näytetään paikkoja ja "lauletaan" mukana. On kuulemma vaatinut harjoittelua jonkin verran. Hauska video ja näette vähän koulun tiloja tästä

University LipDub @ FH Hagenberg from Christian Schulze on Vimeo.

Hidas sunnuntai

Hyvät lukijat, olen täällä taas ja ensimmäinen kouluviikko on takana. Tiedän, että odotatte vesi kielellä ensivaikutelmia. Tarkkaa kuvausta kursseista joudutte valitettavasti kuitenkin odottamaan ensi viikkoon, sillä Media Studies -kurssin tunnit oli peruttu tältä viikolta ja ajattelin kirjoittaa yhden postauksen, johon on koottu kuvaukset kaikista kursseista. Voin kuitenkin hieman raottaa salaisuuksien verhoa.

Kouluviikko näyttää hämmentävän lyhyeltä: maanantai vapaata, tiistaina neljä tuntia, keskiviikkona kaksi tuntia. Torstai onkin sitten pidempi päivä 9:40-n.20:20 ja välissä yksi hyppytunti, mutta kyllä yksi tuommonenkin päivä menee. Perjantaina on neljä tuntia projektinhallintakurssin jäädessä tod. näk. pois. Myöhemmin syksyllä tulee C++:aa, mutta toisaalta yks kurssi tais loppua jo sillon eli ihan ok. Päivien lyhyyttä kompensoi se, että labraharjoituksia on tullut ihan kohtalaisesti eli niissä menee sitten sitä vapaa-aikaa. Vaikea kuvitella, että tylsää ainakaan tulisi, aina on jotain mitä voisi tehdä. Kouluhommien ohella vapaa-ajan jutuista mainittakoon nörtimmästä päästä esim. kirjastosta lainattu C++-tiiliskivi, jota kiinnostaisi lueskella sekä Javan 3D-ohjelmoimiseen keskittynyt kirja. Muista jutuista kitaraakin olisi kiva soitella ja erilaisia bileitäkin tuntuis olevan ihan kohtalaisesti, kuluvalla viikollakin kahdet. Mikäs siinä, enemmän hajottaisi jos ei mitään voisi tehdä.

Kurssit mitkä meillä on, on kaikki englanniksi. Muutama opettaja on kysynyt heti alussa onko paikalla vaihto-oppilaita ja jatkanut sitten englanniksi. Pari taas on aloittanu saman tien saksaksi ja vaihtanut englanniksi sitten kun siitä on kysynyt (eivät tosin kaikki, venatkaa seuraavaan blogaukseen). Meidän opettajien englannin kielen taso on hyvä. Yksi opettaja hakee vähän pitempään sanoja, mutta ei se ole vielä oppimista haitannut. Luokat täällä ovat vastaavia kuin Metropoliassakin eli perinteisiä luokkahuoneita sekä muutama luentosali. Tietokoneluokat ovat hyvin varustettuja ja täällä on kätevästi sama systeemi käytössä kuin meillä Suomessakin eli koneelle kirjaudutaan omalla tunnuksella ja kaikilta koneilta pääsee käsiksi oman verkkolevyn tietoihin.

Puhutaan vielä hieman säästä. Ilmat on tosiaan olleet hyvät ja lämmintä on ollut. Torstai-iltana alkoi sataa vettä ja sen jälkeen on ollutkin kylmää ja märkää. En tiedä millaiset ilmat Suomessa nyt on, mutta verrattuna siihen ajankohtaan kun lähdin, oli ainakin eilisen sade kylmempää ja kovempaa. Tosin ehkä siellä tulee jo räntää buhahaa. Mutta eipä hätää, netin mukaan ensi viikonloppuna vois täällä olla jo lämpimämpää.

Achtung Kinder

Saavuttiin Jarin kanssa Linziin perjantaina 23.9. n. klo 10:30. Vähän jännättiin onko Patrick vastassa, kun ei ollut edellisen päivän jälkeen laittanut mitään kuittausta meidän sähköpostista. Yhdentoista maissa puhelin kumminkin soi ja tavattiin. Patrick on 22-vuotias kaveri, joka opiskelee toista vuotta tietotekniikkaa Hagenbergissä ja toimii myös kv-tutorina. Patrick vei meidät autolla Hagenbergiin, joka on noin 20 km Linzistä. Bussillakin kuulemma pääsee ja matka kestää n. 30 minuuttia. Kahdentoista aikaan saavuttiin koululle, josta käytiin kuittaamassa avaimet asuntoon ja täyttämässä pari lomaketta. Hieman yllätyksenä tuli, että Jarin kanssa asutaan samassa huoneessa, vaikka käsitin, että koulu nimenomaan ei majoita samaa kansallisuutta olevia samaan asuntoon. Pienen virkistäytymisen jälkeen Patrick lähti näyttämään paikkoja . Koululla on muutama rakennus, mutta vähän hankala vielä sanoa kuinka paljon eri tiloja on. Koulussa on kuulemma kuitenkin n. 1500 oppilasta, joten voisi kuvitella, että luokkia muutama on. Vieressä on it-alan yrityksiä, jotka ilmeisesti työllistävät oppilaitakin opiskelun ohella. Kylää käytiin katsomassa ja eihän se mikään älyttömän iso paikka ole. Erilaisia liikkeitä on jonkin verran kylänraitin varrella, mutta ainakin maisemat ovat hienot. Bussissa Salzburgin kohdalla oli komeita vuoria ja pohjoiseen mennessä alkoi tuntua, että onko täällä se paikallinen Pohjanmaa, mutta on täälläkin sentään korkeuseroja.
Perjantai-iltapäivänä käytiin kaupassa ja etsimässä pankkiautomaattia, joka jäi löytymättä. Takaisin kämpille tullessa huomattiin, että asunnossa ei ole uunia eikä mitään keittiötarvikkeita. Pakastepizzojen paistamisessa oli siis pieniä vaikeuksia. Pikanttina yksityiskohtana huomautettakoon että, kuten Saksassa usein (oman suppean kokemuksen perusteella), myöskään Itävallassa ei näytä Visa Electron käyvän maksuvälineenä, joten pientä jännitystä oli illalla rahattomana ja nälissään.
No hope, no life, just pain and fear
No food, no love, just greed is here
(Iron Maiden - Childhood's end)

Ajateltiin, että täällä ei viikonloppuna tietystikään ole mikään auki. Hauskasti nettiä ei voinut myöskään aktivoida, koska opiskelijanumeroa ei pystynyt saamaan paikallisen kv-koordinaattorin (Christina) lähdettyä jo kotiin. Viikonloppu lähti siis hyvin käyntiin.
Lauantaina löytyi pankkiautomaatti ja kaupatkin olivat vielä auki, joten toivo selviytymisestä heräsi. Paistinpannun ja viiden vauvalusikan(hei, ei ollut muita) ostamisen jälkeen ainakin jotain pystyi

kokkaamaan. Sunnuntaina käytiin Jarin kanssa kävelemässä lähiseudulla ja valokuvaamassa.

Maanantaina saatiin Christina kiinni ja tätä myötä opiskelijakortti sekä kysyttyä asioita. Christinan toimistosta sai myös sekalaisia astioita, joten sekin ongelma ratkesi. Tarkoituksena oli avata pankkitili tiistaina, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun pankki oli tiistaina ja keskiviikkona kahteentoista asti auki ja muina päivinä kahdeltatoista kahden tunnin paussi. En tiedä mikä siesta täällä silloin on, muissakin liikkeissä on samaa näkynyt. Torstaina piti käydä ilmoittautumassa opiskelijaksi ja vahvistamassa kurssivalinnat. Samalla tavattiin Markku, joka on siis kolmas suomalainen täällä, tosin Lappeenrannasta. Kurssivalinnat eivät tietystikään voineet sujua helposti vaan kaksi isompa kurssia (C++/Bada ja Mobile Games) menivät kivasti vähän kaikkien muiden kurssien päälle. Pohtimisen jälkeen heivattiin Moble Games mäkeen, koska C++ alkaa vasta loppusyksystä, jolloin osa muista kursseista on jo loppunut. Lopputuloksena olisi tulossa 31 tai 32 opintopistettä, riippuen yhdestä projektikurssista, joka ängettiin vielä mukaan. Vähän projektinhallinnasta sai jo tarpeekseen viime vuonna, mutta katotaan. Kursseja ei hirveän hyvin saa hyväksiluettua, mutta samapa tuo. On kai niitä sitten aikaa Suomessa tehdä-
Perjantaina oli orientaatiopäivä missä kv-tutorit ja Christina kierrättivät vaihtareita ympäri tiluksia ja kertoivat asioita. Aika moni täällä näyttäisi olevan tekemässä master's degreetä eli maisterinopintoja tai mikä tällä alalla sitä vastaakaan. Muutama tyyppi on kuitenkin ilmeisesti samoja kursseja tekemässä mitä mekin. Illan lopuksi käytiin vielä syömässä paikallisessa raflassa.
Viikonlopuksi ei ollut sen kummempia suunnitelmia, mutta kuultiin jotain meininkejä olevan tulossa. Suurin osa vaihtareista oli lauantai-iltana paikallisessa Eiskellerissä "Oktoberfesteillä" eli iltama, jossa teemana oli tämä jalo tapahtuma. Sunnuntai taas meni jalkapalloa pelatessa ja lukujärjestystä tarkastaessa. Ensi viikolla se sitten alkais, ihan hyvä saada jotain rutiinia. Katellaan miten noita opintopisteitä sitten tulee. Viikonlopun jälkeen kuitenki odotukset nousivat, että hyviä hetkiä olis tulossa.