Ei sellaista matkaa...

Taas Itävallassa. Vähemmän yllättäen matka tänne ei voinu mennä tuosta vaan helposti. Eihän se ikinä. Aamulla lähdin Oulusta lentokoneella Helsinkiin. Lentokoneen laskeutumisen jälkeen piti olla kaksi tuntia aikaa seuraavan koneen lähtöön eli helppo nakki. Niinpä. Jossain vaiheessa koneen kapteeni kuulutti, että Helsingissä on enemmän tai vähemmän lumimyrsky ja kone on ainakin puoli tuntia myöhässä. Tässä vaihessa alkoi vähän kuumottaa. No, kone laskeutui tuon puoli tuntia myöhässä, mutta matkatavarat ainakin sai nopeasti. Loppujen lopuksi olin laukun kanssa valmiina runsaat puoli tuntia ennen kuin seuraavan lennon lähtöselvitys meni kiinni eli ei niin paha.

Jarin kanssa nähtiin ja mentiin lähtöselvitykseen. Kävi ilmi, että ruumaan menevät matkatavarat maksavat kentällä tuplasti sen, mitä Kilroyn sivuilla oli sanottu. Maksettavaa tuli siis 30 euroa per nenä. Meni tuo vielä. Seuraava lento oli siis Air Balticilta. Ensin lento Riikaan, jossa koneen vaihto ja Wieniin. Lennolla katsottiin kelloa, että aika vähän aikaa annettu tälle vaihdolle (25 min.). Konehan toki oli myös vähän myöhässä. Ovien avauduttua Latviassa lähdettiin koneesta ulos ja juoksemaan seuraavalle portille. Juostessa tuli jo kuulutus, että portti on suljettu. Matka ei onneksi ollut kovin pitkä ja päästiin vielä sisään. Koneessa alettiin ajattelemaan, että jos me kerettiin näin nipin napin, niin mites laukut. Niinpä.

Saavuttiin Wieniin aika lailla ajoissa. Mentiin laukkuhihnalle ja odotettiin. Ja odotettiin. Ja odotettiin. Ei näy. Mentiin kadonneitten tavaroitten luukulle, annettiin matkatavarakuitit ja osoite sekä yhteystiedot. Nainen tiskillä kertoi, että laukut tulisivat yhdessä tai kahdessa päivässä koneella Linziin ja sieltä Hagenbergiin. Lähdettiin bussilla rautatieasemalle ja alkoi vähän tuntua, että eikö ole sellaista reissua, joka voisi mennä ihan vaan iisisti ilman mitään hiostusta. Ainakaan ei tarvinnut pakaaseja raahata eli siinä mielessä hyvä. Illalla oltiin ehkä kuuden aikaan asuntolassa.

Eilinen meni tekemättä oikeastaan mitään erikoista. Laukkuja ei näkynyt. Tänään kahdeksalta soi puhelin ja joku nainen soitti ja kysyi haenko laukut Linzistä vai tuodaanko ne. Pyysin tuomaan. Soittaja kysyi vielä, olenko kotona kahdeksan ja kymmenen välillä. Vähän kymmenen jälkeen puhelin soi uudestaan ja sama henkilö kertoi, että taksikuskin pitäisi olla ulkona pakaasien kanssa. Käytiin alakerrassa ja kuitattiin laukut. Nyt on sentään jopa vaihtovaatteita. Eihän tuosta laukkujen tuomisesta tarvitse maksaa mitään? Näin ainakin olen itse käsittänyt ja se kuitattu paperi näytti samalta mikä me saatiin niistä laukuista lentokentältä eikä taksikuskikaan ollut käsi ojossa.

Maanantaihin asti vapaata ja sitten on vaihtelevasti projektien tekemistä ja jotain tunteja. Ei pitäisi ihan hirveitä kuitenkaan olla \,,/ Kirjoittelen taas, jos tulee jotain asiaa.

Achtung Kinder

Saavuttiin Jarin kanssa Linziin perjantaina 23.9. n. klo 10:30. Vähän jännättiin onko Patrick vastassa, kun ei ollut edellisen päivän jälkeen laittanut mitään kuittausta meidän sähköpostista. Yhdentoista maissa puhelin kumminkin soi ja tavattiin. Patrick on 22-vuotias kaveri, joka opiskelee toista vuotta tietotekniikkaa Hagenbergissä ja toimii myös kv-tutorina. Patrick vei meidät autolla Hagenbergiin, joka on noin 20 km Linzistä. Bussillakin kuulemma pääsee ja matka kestää n. 30 minuuttia. Kahdentoista aikaan saavuttiin koululle, josta käytiin kuittaamassa avaimet asuntoon ja täyttämässä pari lomaketta. Hieman yllätyksenä tuli, että Jarin kanssa asutaan samassa huoneessa, vaikka käsitin, että koulu nimenomaan ei majoita samaa kansallisuutta olevia samaan asuntoon. Pienen virkistäytymisen jälkeen Patrick lähti näyttämään paikkoja . Koululla on muutama rakennus, mutta vähän hankala vielä sanoa kuinka paljon eri tiloja on. Koulussa on kuulemma kuitenkin n. 1500 oppilasta, joten voisi kuvitella, että luokkia muutama on. Vieressä on it-alan yrityksiä, jotka ilmeisesti työllistävät oppilaitakin opiskelun ohella. Kylää käytiin katsomassa ja eihän se mikään älyttömän iso paikka ole. Erilaisia liikkeitä on jonkin verran kylänraitin varrella, mutta ainakin maisemat ovat hienot. Bussissa Salzburgin kohdalla oli komeita vuoria ja pohjoiseen mennessä alkoi tuntua, että onko täällä se paikallinen Pohjanmaa, mutta on täälläkin sentään korkeuseroja.
Perjantai-iltapäivänä käytiin kaupassa ja etsimässä pankkiautomaattia, joka jäi löytymättä. Takaisin kämpille tullessa huomattiin, että asunnossa ei ole uunia eikä mitään keittiötarvikkeita. Pakastepizzojen paistamisessa oli siis pieniä vaikeuksia. Pikanttina yksityiskohtana huomautettakoon että, kuten Saksassa usein (oman suppean kokemuksen perusteella), myöskään Itävallassa ei näytä Visa Electron käyvän maksuvälineenä, joten pientä jännitystä oli illalla rahattomana ja nälissään.
No hope, no life, just pain and fear
No food, no love, just greed is here
(Iron Maiden - Childhood's end)

Ajateltiin, että täällä ei viikonloppuna tietystikään ole mikään auki. Hauskasti nettiä ei voinut myöskään aktivoida, koska opiskelijanumeroa ei pystynyt saamaan paikallisen kv-koordinaattorin (Christina) lähdettyä jo kotiin. Viikonloppu lähti siis hyvin käyntiin.
Lauantaina löytyi pankkiautomaatti ja kaupatkin olivat vielä auki, joten toivo selviytymisestä heräsi. Paistinpannun ja viiden vauvalusikan(hei, ei ollut muita) ostamisen jälkeen ainakin jotain pystyi

kokkaamaan. Sunnuntaina käytiin Jarin kanssa kävelemässä lähiseudulla ja valokuvaamassa.

Maanantaina saatiin Christina kiinni ja tätä myötä opiskelijakortti sekä kysyttyä asioita. Christinan toimistosta sai myös sekalaisia astioita, joten sekin ongelma ratkesi. Tarkoituksena oli avata pankkitili tiistaina, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun pankki oli tiistaina ja keskiviikkona kahteentoista asti auki ja muina päivinä kahdeltatoista kahden tunnin paussi. En tiedä mikä siesta täällä silloin on, muissakin liikkeissä on samaa näkynyt. Torstaina piti käydä ilmoittautumassa opiskelijaksi ja vahvistamassa kurssivalinnat. Samalla tavattiin Markku, joka on siis kolmas suomalainen täällä, tosin Lappeenrannasta. Kurssivalinnat eivät tietystikään voineet sujua helposti vaan kaksi isompa kurssia (C++/Bada ja Mobile Games) menivät kivasti vähän kaikkien muiden kurssien päälle. Pohtimisen jälkeen heivattiin Moble Games mäkeen, koska C++ alkaa vasta loppusyksystä, jolloin osa muista kursseista on jo loppunut. Lopputuloksena olisi tulossa 31 tai 32 opintopistettä, riippuen yhdestä projektikurssista, joka ängettiin vielä mukaan. Vähän projektinhallinnasta sai jo tarpeekseen viime vuonna, mutta katotaan. Kursseja ei hirveän hyvin saa hyväksiluettua, mutta samapa tuo. On kai niitä sitten aikaa Suomessa tehdä-
Perjantaina oli orientaatiopäivä missä kv-tutorit ja Christina kierrättivät vaihtareita ympäri tiluksia ja kertoivat asioita. Aika moni täällä näyttäisi olevan tekemässä master's degreetä eli maisterinopintoja tai mikä tällä alalla sitä vastaakaan. Muutama tyyppi on kuitenkin ilmeisesti samoja kursseja tekemässä mitä mekin. Illan lopuksi käytiin vielä syömässä paikallisessa raflassa.
Viikonlopuksi ei ollut sen kummempia suunnitelmia, mutta kuultiin jotain meininkejä olevan tulossa. Suurin osa vaihtareista oli lauantai-iltana paikallisessa Eiskellerissä "Oktoberfesteillä" eli iltama, jossa teemana oli tämä jalo tapahtuma. Sunnuntai taas meni jalkapalloa pelatessa ja lukujärjestystä tarkastaessa. Ensi viikolla se sitten alkais, ihan hyvä saada jotain rutiinia. Katellaan miten noita opintopisteitä sitten tulee. Viikonlopun jälkeen kuitenki odotukset nousivat, että hyviä hetkiä olis tulossa.

Pohjustusta

No niin, tästä tämän pitäisi lähteä. Blogin tarkoituksena on kerätä yhteen paikkaan tapahtumat vaihto-opiskelujaksostani Itävallassa syksystä 2011 kevääseen 2012. Perinteisesti olen ollut laiska pitämään päiväkirjaa, mutta yritän skarpata nyt vähän. Tämä eka postaus on myös jonkinlainen testiviesti, että näkee vähän Bloggerin toimintaa. Blogin ulkoasu tulee luultavasti vielä muuttumaan ajan mittaan, muokkausvaihtoehtoja on kuitenkin sen verran paljon, että näin alkuun laitoin vain jonkinlaiset asetukset. Blogitekstejä on myös mahdollisuus kommentoida. Laitoin kommentointimahdollisuuden kaikille vieraille, jos joku tuttu/sukulainen haluaa jotain kirjoittaa rekisteröitymättä, mutta täytyy katsoa toimiiko se näin ihan ok. Jos siis haluat kommentoida, niin laita mielellään nimimerkiksi vaikka etunimi (eli valitse kommentin tekstin jälkeen "Kommentti nimellä" -valikosta "Nimi/URL-osoite" ja siihen jokin nimi), jos tunnen sinut. Näin on vähän hajua kenelle vastaa. Mielellään tosiaan vastaan kysymyksiin.

Pohjatietoa: lähden siis Itävaltaan Erasmus-vaihtoon 21. syyskuuta. Orientaatiopäivä on syyskuun lopussa ja lukukausi alkaa lokakuun alussa. Tulen takaisin ensi vuonna joko tammikuun lopussa tai helmikuun alussa, riippuen suoritettavista kokeista. Kohdekoulu on Fachhochschule Oberösterreich, jossa opiskelen tietotekniikkaa englanniksi Hagenbergin kampuksella. Hagenberg im Mühlkreis on siis itsessään pikku paikka, mutta siellä on jostain syystä ilmeisesti it-alan yritysten keskittymä eli jonkinlainen paikallinen Piilaakso kuulemma. Onneksi lähellä on kuitenkin Linzin kaupunki, ettei ihan näivety.


Näytä suurempi kartta

Syy juuri Itävaltaan lähtöön on saksan kielen petraus. Opiskelu Saksassa kariutui Metropolian sikäläisten englanniksi opettavien partnerikoulujen vähyyteen. Puhun kyllä saksaa kohtalaisesti, mutta en usko, että pystyisin opetusta seuraamaan. Mukaan lähtee myös yksi luokkakaveri Jari, jolla on sama syy lähtöön. Näin laajemmin lähdön syynä on kätevä mahdollisuus lähteä pitemmäksi aikaa ulkomaille asumaan ja tavata uusia ihmisiä eri kulttuureista. Eli hillitöntä bailaamista 24/7.

Valmistelut alkavat pikkuhiljaa olla tehtynä, toki koko ajan on tunne, että jotain unohtaa. Learning agreement, eli lomake johon suoritettavat kurssit merkitään ja jonka opettaja hyväksyy tutkintoon kuuluvaksi, on päivittämättä, mutta syynä on epätietoisuus lopulta toteutuvista kursseista. Järkevältä tuntuisi tehdä lomake sitten kun näkee mitkä kurssit loppujen lopuksi saa valittua. Huomenna pitäisi saada varmistus onko tämä ok. Rästissä olevat hommat ovat vain huoneen siistiminen uutta vuokralaista varten ja pakkaaminen, joka jää tiistaille. Keskiviikkona lähtee lentokone klo 6:40 Müncheniin, jossa vietetään pari päivää Oktoberfestillä. Tästä sitten Itikseen varmaan junalla, jossa ehtii vähän asettua ennen koulun alkua.

Yritän tosiaan melko säännöllisesti päivitellä tänne kuulumisia, mutta saa nähdä onko tämän mammuttiviestin jälkeen takki tyhjä ja tulevat merkinnät yksi tai kaksi lausetta

Testataan toimintoja vielä laittamalla loppuun klassinen matkakuumebiisi eli Madventuresista tuttu Adam Strangen Traveller (joka tosin on versio Vangeliksen Alphasta):