Hidas sunnuntai

Hyvät lukijat, olen täällä taas ja ensimmäinen kouluviikko on takana. Tiedän, että odotatte vesi kielellä ensivaikutelmia. Tarkkaa kuvausta kursseista joudutte valitettavasti kuitenkin odottamaan ensi viikkoon, sillä Media Studies -kurssin tunnit oli peruttu tältä viikolta ja ajattelin kirjoittaa yhden postauksen, johon on koottu kuvaukset kaikista kursseista. Voin kuitenkin hieman raottaa salaisuuksien verhoa.

Kouluviikko näyttää hämmentävän lyhyeltä: maanantai vapaata, tiistaina neljä tuntia, keskiviikkona kaksi tuntia. Torstai onkin sitten pidempi päivä 9:40-n.20:20 ja välissä yksi hyppytunti, mutta kyllä yksi tuommonenkin päivä menee. Perjantaina on neljä tuntia projektinhallintakurssin jäädessä tod. näk. pois. Myöhemmin syksyllä tulee C++:aa, mutta toisaalta yks kurssi tais loppua jo sillon eli ihan ok. Päivien lyhyyttä kompensoi se, että labraharjoituksia on tullut ihan kohtalaisesti eli niissä menee sitten sitä vapaa-aikaa. Vaikea kuvitella, että tylsää ainakaan tulisi, aina on jotain mitä voisi tehdä. Kouluhommien ohella vapaa-ajan jutuista mainittakoon nörtimmästä päästä esim. kirjastosta lainattu C++-tiiliskivi, jota kiinnostaisi lueskella sekä Javan 3D-ohjelmoimiseen keskittynyt kirja. Muista jutuista kitaraakin olisi kiva soitella ja erilaisia bileitäkin tuntuis olevan ihan kohtalaisesti, kuluvalla viikollakin kahdet. Mikäs siinä, enemmän hajottaisi jos ei mitään voisi tehdä.

Kurssit mitkä meillä on, on kaikki englanniksi. Muutama opettaja on kysynyt heti alussa onko paikalla vaihto-oppilaita ja jatkanut sitten englanniksi. Pari taas on aloittanu saman tien saksaksi ja vaihtanut englanniksi sitten kun siitä on kysynyt (eivät tosin kaikki, venatkaa seuraavaan blogaukseen). Meidän opettajien englannin kielen taso on hyvä. Yksi opettaja hakee vähän pitempään sanoja, mutta ei se ole vielä oppimista haitannut. Luokat täällä ovat vastaavia kuin Metropoliassakin eli perinteisiä luokkahuoneita sekä muutama luentosali. Tietokoneluokat ovat hyvin varustettuja ja täällä on kätevästi sama systeemi käytössä kuin meillä Suomessakin eli koneelle kirjaudutaan omalla tunnuksella ja kaikilta koneilta pääsee käsiksi oman verkkolevyn tietoihin.

Puhutaan vielä hieman säästä. Ilmat on tosiaan olleet hyvät ja lämmintä on ollut. Torstai-iltana alkoi sataa vettä ja sen jälkeen on ollutkin kylmää ja märkää. En tiedä millaiset ilmat Suomessa nyt on, mutta verrattuna siihen ajankohtaan kun lähdin, oli ainakin eilisen sade kylmempää ja kovempaa. Tosin ehkä siellä tulee jo räntää buhahaa. Mutta eipä hätää, netin mukaan ensi viikonloppuna vois täällä olla jo lämpimämpää.

Achtung Kinder

Saavuttiin Jarin kanssa Linziin perjantaina 23.9. n. klo 10:30. Vähän jännättiin onko Patrick vastassa, kun ei ollut edellisen päivän jälkeen laittanut mitään kuittausta meidän sähköpostista. Yhdentoista maissa puhelin kumminkin soi ja tavattiin. Patrick on 22-vuotias kaveri, joka opiskelee toista vuotta tietotekniikkaa Hagenbergissä ja toimii myös kv-tutorina. Patrick vei meidät autolla Hagenbergiin, joka on noin 20 km Linzistä. Bussillakin kuulemma pääsee ja matka kestää n. 30 minuuttia. Kahdentoista aikaan saavuttiin koululle, josta käytiin kuittaamassa avaimet asuntoon ja täyttämässä pari lomaketta. Hieman yllätyksenä tuli, että Jarin kanssa asutaan samassa huoneessa, vaikka käsitin, että koulu nimenomaan ei majoita samaa kansallisuutta olevia samaan asuntoon. Pienen virkistäytymisen jälkeen Patrick lähti näyttämään paikkoja . Koululla on muutama rakennus, mutta vähän hankala vielä sanoa kuinka paljon eri tiloja on. Koulussa on kuulemma kuitenkin n. 1500 oppilasta, joten voisi kuvitella, että luokkia muutama on. Vieressä on it-alan yrityksiä, jotka ilmeisesti työllistävät oppilaitakin opiskelun ohella. Kylää käytiin katsomassa ja eihän se mikään älyttömän iso paikka ole. Erilaisia liikkeitä on jonkin verran kylänraitin varrella, mutta ainakin maisemat ovat hienot. Bussissa Salzburgin kohdalla oli komeita vuoria ja pohjoiseen mennessä alkoi tuntua, että onko täällä se paikallinen Pohjanmaa, mutta on täälläkin sentään korkeuseroja.
Perjantai-iltapäivänä käytiin kaupassa ja etsimässä pankkiautomaattia, joka jäi löytymättä. Takaisin kämpille tullessa huomattiin, että asunnossa ei ole uunia eikä mitään keittiötarvikkeita. Pakastepizzojen paistamisessa oli siis pieniä vaikeuksia. Pikanttina yksityiskohtana huomautettakoon että, kuten Saksassa usein (oman suppean kokemuksen perusteella), myöskään Itävallassa ei näytä Visa Electron käyvän maksuvälineenä, joten pientä jännitystä oli illalla rahattomana ja nälissään.
No hope, no life, just pain and fear
No food, no love, just greed is here
(Iron Maiden - Childhood's end)

Ajateltiin, että täällä ei viikonloppuna tietystikään ole mikään auki. Hauskasti nettiä ei voinut myöskään aktivoida, koska opiskelijanumeroa ei pystynyt saamaan paikallisen kv-koordinaattorin (Christina) lähdettyä jo kotiin. Viikonloppu lähti siis hyvin käyntiin.
Lauantaina löytyi pankkiautomaatti ja kaupatkin olivat vielä auki, joten toivo selviytymisestä heräsi. Paistinpannun ja viiden vauvalusikan(hei, ei ollut muita) ostamisen jälkeen ainakin jotain pystyi

kokkaamaan. Sunnuntaina käytiin Jarin kanssa kävelemässä lähiseudulla ja valokuvaamassa.

Maanantaina saatiin Christina kiinni ja tätä myötä opiskelijakortti sekä kysyttyä asioita. Christinan toimistosta sai myös sekalaisia astioita, joten sekin ongelma ratkesi. Tarkoituksena oli avata pankkitili tiistaina, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun pankki oli tiistaina ja keskiviikkona kahteentoista asti auki ja muina päivinä kahdeltatoista kahden tunnin paussi. En tiedä mikä siesta täällä silloin on, muissakin liikkeissä on samaa näkynyt. Torstaina piti käydä ilmoittautumassa opiskelijaksi ja vahvistamassa kurssivalinnat. Samalla tavattiin Markku, joka on siis kolmas suomalainen täällä, tosin Lappeenrannasta. Kurssivalinnat eivät tietystikään voineet sujua helposti vaan kaksi isompa kurssia (C++/Bada ja Mobile Games) menivät kivasti vähän kaikkien muiden kurssien päälle. Pohtimisen jälkeen heivattiin Moble Games mäkeen, koska C++ alkaa vasta loppusyksystä, jolloin osa muista kursseista on jo loppunut. Lopputuloksena olisi tulossa 31 tai 32 opintopistettä, riippuen yhdestä projektikurssista, joka ängettiin vielä mukaan. Vähän projektinhallinnasta sai jo tarpeekseen viime vuonna, mutta katotaan. Kursseja ei hirveän hyvin saa hyväksiluettua, mutta samapa tuo. On kai niitä sitten aikaa Suomessa tehdä-
Perjantaina oli orientaatiopäivä missä kv-tutorit ja Christina kierrättivät vaihtareita ympäri tiluksia ja kertoivat asioita. Aika moni täällä näyttäisi olevan tekemässä master's degreetä eli maisterinopintoja tai mikä tällä alalla sitä vastaakaan. Muutama tyyppi on kuitenkin ilmeisesti samoja kursseja tekemässä mitä mekin. Illan lopuksi käytiin vielä syömässä paikallisessa raflassa.
Viikonlopuksi ei ollut sen kummempia suunnitelmia, mutta kuultiin jotain meininkejä olevan tulossa. Suurin osa vaihtareista oli lauantai-iltana paikallisessa Eiskellerissä "Oktoberfesteillä" eli iltama, jossa teemana oli tämä jalo tapahtuma. Sunnuntai taas meni jalkapalloa pelatessa ja lukujärjestystä tarkastaessa. Ensi viikolla se sitten alkais, ihan hyvä saada jotain rutiinia. Katellaan miten noita opintopisteitä sitten tulee. Viikonlopun jälkeen kuitenki odotukset nousivat, että hyviä hetkiä olis tulossa.